Myllytys ja curetus -Lexus GS450h

Jokin aika sitten otettiin otsikon mukainen Auto tänne työn alle. Oli kyllä hieno peli, penkitkin ottivat heti hellään puristukseen kun painoi napista autoon virtaa. Kyseessä oli muuten hybridi, luvassa siis tasaisen hiljaista kyytiä, ainakin autohenkilökunnalle.

 

Tämmöinen hieno tapaus saatiin työn alle. Tässä auto on vasta pesty.

Ensimmäisenä työvaiheena oli auton perusteellinen pesu. Kun autoa valmistellaan pinnoitukseen, vahaukseen tai myllytykseen, vaaditaan pinnalta absoluuttista puhtautta. Pelkkä kinnastelu pesukintaalla ja liuotinpesuaineella ei riitä. Pinnasta täytyy saada kaikki epätasaisuudet pois, niin pikitäpät kuin rautahiputkin (nämä tulevat jarrupölyn mukana).

Jos pintaa ei saada pesussa täysin puhtaaksi vaan siihen jää epätasaisuuksia, irtoavat nämä epätasaisuudet kiillotusvaiheessa. Jokainen taas voi kuvitella miten kiiltävää pintaa se likapartikkeli laikan ja maalipinnan välissä tekee.

Pesun jälkeen auto otettiin työn alle. Kun kyseessä on musta auto, ei työvaloa voi olla liikaa. Lisäksi valon laadulle asetetaan näissä hommissa tietttyjä vaatimuksia. Käytössä täytyy olla niin lämpimänsävyistä halogeeniä kuin kylmää led-valoa. Ihan parhautta ovat Scangripin ledit, joilla on erinomainen kyky toistaa värit oikein.

 

Kiillotuskoneitakin täytyy olla vähän joka lähtöön.

Pesun ja teippauksen jälkeen aloitetaan itse myllytysprosessi. Se onkin sellainen homma, että sitä voi tehdä kaikkea puolesta tunnista viikkoon. Tämä ei ollut kumpaakaan näistä. Olisi toki ollut hienoa kiillottaa Lexusta viikon päivät, mutta tällöin tietysti hintalappukin alkaa olla jotain muuta kuin kohtuullinen. Käytännössä nämä ovat aina kompromissejä hinnan ja käytettyjen tuntien välillä. Tähän tapaukseen meni ehkä noin 15-20 tuntia kaikkiaan.

Kaiken kaikkiaan aikaa menee eniten kiillotteluun. Etenkin vaiheista viimeistely on sellainen, että sinä saa tunteja palamaan huolella. Tokin ns. ”louhintavaihe” eli syvien naarmujen poistaminen ottaa myös tunteja, ajallisesti viimeistely on työläin vaihe.

 

 

Teippi keskelle takaluukkua ja kiillottamaan. Näin saadaan 50/50 kuva.

Kun autoa on kiillotettu erilaisilla koneilla ja aineilla riittävän pitkään, on myllytyspölyä käytännössä joka välissä. Tämän takia auto pitää vielä pestä, jolloin päästään näistä pölyistä eroon. Sitten auton annetaan kuivua jonka jälkeen se onkin valmis pinnoitukseen. Pinnoitteista Lexus sai päälleen Korrekin Curea, joka on tähän mennessä kestänyt taksikäytössä noin 65 tkm ja testit jatkuvat. On siis ihan aikuisten oikeasti toimivaa tavaraa. Uskaltaa suositella.

Curella onkin paljon hyviä ominaisuuksia. Se antaa autolle peilimäisen kiillon, jonka lisäksi märkälevityksen ansiosta pintaan tulee ihan oikeasti paksu kerros tavaraa. Sanotaan, että muiden pinnoitteiden paksuus kuivumisen jälkeen on noin pari mikrometriä kun se Curella on noin 10 mikrometriä. Jos vielä ajatellaan, että lakkapinnan paksuus keskimäärin on noin 50 mikrometriä ja Cure tekee siihen lisää 1o mikrometriä, voi lukijankin uskoa, että puhutaan ihan oikeista aineista ja pinnoitteista. Lyhyesti ja yksinkertaisesti; se vain on hyvä.

 

 

Kun pesut, kiillottelut ja pinnoitustyöt on hoidettu loppuun, näyttää auto tältä. Oli kyllä muikea kiilto ja huikea ero lähtökohtaan verrattuna. Uskoisin, että auto kiiltää nyt enemmän kuin mitä se kiilsi uutena tehtaalta tullessaan. Paksuuden, hyvän kestävyyden ja peilimäisen kiillon lisäksi Cure myös syventää väriä. Nyt Lexuskin on ihan aikuisten oikeasti hieno!

Valmiina nielemään maantietä.

 

Experts Only osio:

Kiillotus tehtiin periaatteessa 2-steppinä, käytännössä 3-4 steppinä. Kyseessä melko pehmeä perusmaali, johon siis jää jälkeä jo pehmeällä mikrokuituliinalla pyyhittäessä. Melkoinen työmaa toisin sanoen.

Koneina Makitan suoravetoinen ja Hornetin villalaikka sekä Rupesin mk 2 15 ja 21:et. Aineina Koch Chemien punainen (H802), keltainen (F501) sekä viimeistelyyn violetti (M201). Laikkoina Rupesin vihreä ja keltainen. Hienoimpaan viimeistelyyn Rupesin valkoista vastaava laikka.

 

Kommentointi suljettu